Syitä rakastaa jazzia

Kaikilla tuntuu olevan eriävä mielipide jazzista, joka on niin omaleimaista ja erilaista, kuin mikään muu musiikki. Jazzia käytetään luomaan tunnelmaa elokuvissa, televisiosarjoissa ja erityistilanteissa. Mutta miksi osa ihmisistä hullaantuu siihen täysin? Liekö kyseessä niin kutsuttu synkopoitu keinuva rytmi? Vai vetääkö jazziin vahvasti liitetty improvisaatio ihmisiä sen pariin? Näihin kysymyksiin pohdimme vastausta tässä artikkelissa.

Jazzmusiikin juuret

Jazzmusiikin kehittivät ihmiset, jotka koettiin vallitsevassa yhteiskunnassa alempiarvoisiksi. Afroamerikkalaiset, jotka periytyivät maahan tuoduista orjista, kehittivät jazzia oloissa, jotka eivät olleet paljon aiempia esi-isien oloja paremmat. Jazzmusiikki puhutteli ihmisiä kaikista kansallisuuksista ja roduista. Jazz saattoi nousta kurjista oloista, mutta oli iloista, edistyksellistä, mukaansa tempaavaa ja sillä oli universaali sanoma.

Jazz koskettaa yksilöitä sekä ryhmiä

Jazzia soitetaan ryhmissä sekä yksin. Jazzmuusikolle suurin kohteliaisuus on sanoa, että he tuovat jotain lisää yhdessä soitettavaan musiikkiin. Muusikon on tärkeä kuunnella myös muita instrumentteja. Jazzista löytyy kuitenkin paikka myös hienoille yksilöille ja yksilöllisyyttä odotetaan ja sitä arvostetaan kovasti.

Jazzissa lahjakkuus johtaa muita

Jazzin soittaminen vaatii lahjakkuutta sekä elinikäistä harjoittelua ja sitoutumista. Vaativassa ympäristössä vain parhaat selviävät. Välillä jazzin maailmaan tulee soittajia, jotka ovat hyviä esiintymään ja heillä on muita taitoja, jotka korvaavat musiikillista osaamista. He eivät valitettavasti kestä alalla kauaa.

Jazzissa soittamisen taito on ainoa joka kantaa pidemmän päälle. Jazzia rakastavat ovat omistautuneita soittajia, jotka antavat koko elämänsä jazzille ja ovat kyseisessä musiikinlajissa valtavan lahjakkaita.

Jazzissa keksitään kokoajan uutta, mutta se pysyy kuitenkin samana

Jazzissa käytetään polttoaineena kaikkea mahdollista yhteiskunnasta, mutta sen olemus pysyy aina samana. Jazzin suuret nimet: Neil Armstrong, Ellington ja Parker, ovat kaikki keksineet oman tavan tehdä jazzia sekä paljon uusia nerokkaita keksintöjä.

Jazzista löytyy esiintyjiä melkein jokaisen makuun, sillä jazz on ottanut vaikutteita swingistä, elektronisesta musiikista, bluesista, orkesterimusiikista, minimalismista, gospelmusiikista ja monesta muusta, mutta se kuulostaa silti aina jazzilta.

Jazzmuusikot rakastavat musiikkia

Monet muusikot rakastavat musiikkia, jota soittavat, mutta eivät kaikki. Osa muusikoista pitää bändistään ja esiintymisestä, mutta he eivät ole niin uppoutuneita itse musiikkiin taiteenlajina. Toisin on jazzin parissa. Jazzmuusikot elävät musiikkiaan ja rakastavat sitä. Intohimon puutteen huomaa heti. Ammattilaisjazzmuusikot pystyvät monesti puhumaan musiikista loputtomiin. He pystyvät vertailemaan äänityksiä ja keikkoja ja keskittyvät tähän keskusteluun täysin.

Jazzmuusikot ovat tuottaneet maailman parasta musiikkia

Jazzmuusikot pystyvät kertomaan lukemattomia soittajia, joita he voivat kuunnella koska vain. Jazzmusiikki on myös hyvin ajatonta. Välillä tarkan kuuntelijan on mahdollista arvata jazzin aikakaudet, mutta ei läheskään aina. Jazz on aina muodissa, muttei koskaan huipulla pop tai rockmusiikin tähtien tapaan. Tämä ei tosin jazzmusiikin ystäviä haittaa yhtään.

Monet nuoret jazzin ystävät kertovat olevansa ainoita jazzin kuuntelijoita kaveripiirissään. Radiokanavilla ei juurikaan jazzia soiteta eikä edes Suomen oppilaitoksissa musiikkitunneilla ei aina edes mainita jazzia muuten kuin ohi mennen. Tästä johtuen monet nuoret eivät edes oikein ole edes altistuneet tälle musiikin tyylisuunnalle. Jazzin kuuntelun pystyisi helposti lisäämään vaikkapa historian opetukseen, kun nuorille opetetaan yksilön oikeuksista ja jazzin synnystä.

Improvisaatio ja tunne vievät mennessään

Osa ihmisistä kertoo rakastuneensa jazziin konsertissa tai keikalla. Jazz onkin parhaimmillaan livenä. Kun on keikalla, kuulee miten muusikot improvisoivat ja elävät tunteella jokaisessa nuotissa, kuitenkin kuunnellen muita bändissä.

Jazz leikittelee kaaoksella ja järjestyksellä sekä järjestyksellä ja sattumalla. Jazz parhaillaan on uhmakasta, rikasta sekä saumattoman kekseliästä. Kun monilta jazzin ystäviltä kysytään, milloin he alkoivat rakastaa jazzia, he pystyvät kertovat tarkan hetken. Se saattoi olla, kun joku soitti pianoriffin tai saksofoni teki sooloimprovisaation. Soolo oli kuriton ja ihana samaan aikaan.

Japanilaiset löysivät jazzin hotelleista ja risteilyaluksilta

Ryhmä, joka harvoin yhdistetään mielikuvissa jazziin, on japanilaiset. Japanilaiset ovat kuitenkin tutustuneet jazziin jo 1910-luvulla ja jazz on ollut alusta asti hyvin kansainvälinen ilmiö. Japanilaiset risteilivät ylväillä aluksilla, joissa soitettiin usein jazzia. Nämä muusikot eivät vielä improvisoineet paljon, mutta toisaalta siihen aikaan tämä ei ollut tapanakaan.

Risteilyalusten lisäksi filippiiniläiset muusikot toivat jazzia myös Japaniin soittaen sitä monissa alueen hotelleissa. Saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta tähän on selvä syynsä. Olihan Filippiinit amerikkalainen siirtomaa, joten he omaksuivat jazzin sitä kautta.

Jazz Japanissa nykyään

Jazz on Japanissa vaihtoehtomusiikkia, jota pidetään hienostuneena musiikkina. Japanilaiset oppivat jazzista yliopistossa vuosikymmeniä sitten, mutta nuoremman sukupolven kansan tarvitsee kaivaa syvemmältä löytääkseen sen. Japanilaisen jazzin ystävät ovat kuitenkin tyylin fanaattisia kannattajia ja erittäin tietoisia musiikin historiasta. Tietenkään kaikki eivät jazzista välitä ja jazzin kuuntelu on samalla tasolla, kuin monissa länsimaissa. Monet radio- ja televisiokanavat eivät soita sitä juuri lainkaan.

Jazz yhdistää ihmiset ympäri maailmaa rodusta tai asemasta riippumatta. Jazzmusiikilla on täysin oma lumonsa ja kykynsä tunnelman luojana. Musiikillinen lahjakkuus on myös tärkeä piirre jazzin soittajille. Jazzissa improvisaatio on tärkeää eikä pelkkä nuoteista soittaminen riitä. Muusikoiden ulkoiset ominaisuudet eivät ole niin tärkeät kuin ehkä pop- ja rockmusiikissa, vaan jazz musiikin uskotaan menevän suoran sydämeen.