Kärnäkosken linnoitus sijaitsee Savitaipaleen Kärnäkoskella. Jos et ole koskaan kuullutkaan Savitaipaleesta, on se 3500 asukkaan kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalassa. Kärnäkosken vaikuttava linnoitus on venäläisten rakennuttama ja rakennettiin osaksi Pietarin puolustusta.
Kärnäkosken linnoituksen historia
Kärnäkosken linnoitus rakennettiin 1791-1793 ajalla, jolla Kärnäkosken linnoitus oli osana Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää. Katariina II kiinnostui linnoituksen rakentamisesta puolustaakseen Pietaria ruotsalaisilta. Ruotsalaiset olivat menestyneet hyvin Porrassalmen taistelussa ja Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa. Kaakkois-Suomeen päätettiin rakentaa venäläisen kenraalin Alaksandr Suvorovin johdolla linnoituksia. Paikka linnoitukselle valittiin Lappenranta-Ristiina tien varresta. Sijainti oli otollinen valvomaan kannaksen liikennettä, maiden välistä rajaa ja Saimaan vilkasta ja sokkeloista vesiliikennettä.
Kärnäkosken linnoituksen oli tarkoitus suojata Saimaan ja Suomenlahden välistä kannasta sekä Venäjän laivastoa Saimaalla. Linnoitus menetti strategisen arvonsa kuitenkin jo 1809, kun Ruotsin ja Venäjän välinen raja siirtyi kauas Suomen sodassa. Nikolai I halusi lakkauttaa kaikki linnoitukset sisämaassa 1835. Kun linnoitukset oli lakkautettu, aseet vietiin alueelta pois. Lisäksi järjestettiin huutokauppa, jossa rakennukset sekä kaikki muu irtaimisto myytiin.
Bastionilinnoitus
Kärnäkosken linnoituksen suunnittelivat ranskalaiset, Ranskan suurta vallankumousta Venäjälle paenneet upseerit. Näin linnoituksessa noudatettiin ranskalaista linnoitusperiaatetta: Bastionijärjestelmää.
Perinteestä on kuitenkin hiukan poikettu. Bastionijärjestelmässä muodosta tehdään säännöllinen bastionimuoto. Kärnäkosken linnoituksessa muoto ei kuitenkaan ole selkeä. Linnoitus on tehty mukailemaan luonnon omia muotoja. Syynä tähän arvellaan olevan tilan puute alueella. Linnoituksesta löytyy kolme puolibastionia linnoituksen etelä ja länsisivuilta. Linnoituksessa ei tosin käyty koskaan yhtään taistelua. Tilanteet muuttuivat rajan siirtyessä kauas pois, joten linnoitusta ei koskaan varsinaisesti tarvittu.
Kärnäkosken linnoituksen alue
Linnoituksen sisältä löytyy sotilaille rakennettu kasarmialue ja varasto ruudille. Alueella oli myös upseeritalo, päävartiopaikka sekä arestirakennus. Alueella näistä muistuttaa vain kivijalat. Alueen ulkopuolelle rakennettiin myös pari muuta linnoitusta tukemaan tätä linnoitusta.
Rakennusprojekti oli suuri, kuten arvata saattaa, ja siihen osallistui 1400 venäläistä sotilasta ja suomalaista talonpoikaa. Rakennusolot eivät olleet kovin kehuttavat ja paljon rakentajia menehtyi sairauksiin tai yksinkertaisesti uupumukseen.
Kärnäkosken linnoitus turistikohteena
Linnoituksen alueella on turisteja varten runsaasti opaskylttejä. Alueella ei kuitenkaan ole oikeastaan majoituspalveluja tai turisti-informaatiota.
Museovirasto sekä ympäristöministeriö ovat luokitelleet alueen merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi. Museovirasto on kunnostanut aluetta muiden Kaakkois-Suomen linnoitusten kanssa työllisyystöinä. Sortumia ja alueen ympäristöä on korjattu sekä aluetta raivattu vuonna 1997. Kunnostetulla alueella on pidetty vuosittain lampaita jo viimeiset kaksikymmentä vuotta pitämässä huolta nurmikosta.
Kävijöiden mielipiteitä Kärnäkosken linnoituksesta
Alue on kävijöiden mukaan hyvin hoidettu. Alue on todella kaunis ja siellä on mukava kävellä keväästä syksyyn. Syksyllä siellä on erittäin kaunis ruska. Sisäpihalle on laitettu infotaulu, joka selventää aluetta. Alueelta löytyy tykki, joka tuo alueelle sotahistoriallista tunnelmaa. Rakennuksien välissä on vähävetinen koski, joka tuo alueelle oman leimansa ja tekee paikasta vähän satumaisen syksyisten lehtien keskellä.
Alueelta löytyy myös laavu jonne pääsee jopa pyörätuolilla, sillä se on hyvin hoidetun polun päässä. Laavu on kauniissa paikassa rinteessä, josta on upeat maisemat järvelle. Retkeilijälle se on aivan loistava paikka syödä eväitä ja nauttia upeasta suomalaisesta luonnosta.
Kärnäkosken linnoitukselle vesiteitse
Kärnäkosken linnoitukselle voi kesäisin mennä myös vesiteitä pitkin, esimerkiksi meloen. Kuolimo laskee Kärnäkosken ja Partakosken kautta Saimaaseen. Melontareissun voi tehdä myös Partakosken suuntaan. Savitaipaleelta Kärnäkoskelle on matkaa noin 10 kilometriä. Kärnäkoskelta löytyy luonnolisesti myös laituri.
Maisemat ovat vesiteitse erittäin kauniit. Uoma on erittäin matala, joten kaikki pohjan kivet näkyvät kauniisti alla. Se saattaa olla paikoin kivinenkin, mutta aloittelevan melojankin pitäisi pärjätä hyvin. Uomassa saatat nähdä järvisimpukoita. Kärnäkosken linnoituksen kiertää noin puolessa tunnissa, joten aikaa jää hyvin muunkin maaston kiertelyyn. Alueella kävely ja patikointi on erittäin miellyttävä kokemus keväästä syksyyn.
Majoitus Savitaipaleella
Jos haluat lähteä pidemmältä huristelemaan ihaniin Etelä-Karjalan maisemiin, majoittumispaikan etsiminen saattaa tulla kysymykseen. Savitaipaleelta löytyy hotelli- sekä hostellimajoitusta. Pienemmällä budjetilla matkaaville löytyy pari hostellia.
Hostelli on nimeltään Kantri ja sijaitsee noin 600 metrin päässä keskustasta. Sieltä löytyy Wifi-yhteys sekä ilmastointi. Se sopii hyvin myös isoille ryhmille. Toinen hostelli on nimeltään Lakehouse Saimaa, joka on jo selkeästi kauempana 14,5 kilometrin päässä keskustasta. Paikasta löytyy myös nettiyhteys, baari sekä ilmastointi. Paikka näyttää todella idylliseltä ja kauniilta.
Alueelta löytyy myös kaunis Kartanohotelli Olkkolan Hovi, joka on nimensä mukaan valkoinen kartano alle kilometrin päässä keskustasta. Sieltä löytyy myös Wifi, ilmastointi sekä baari. Olkkolan hovissa on myös suuri ja laadukas ravintola, jossa käytetään mahdollisuuksien mukaan paljon paikallisia raaka-aineita. Alueelta löytyy myös maatilamajoitusta sekä Bed and Breakfast tyylistä majoitusta, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja tutkia erilaisia mahdollisuuksia.